Lohjan alueen sairaanhoidon historia on kerätty yksiin kansiin Lohjan sairaalan historiatoimikunnan sekä kirjoilija Esa Koskisen toimesta. Huhtikuun 4.päivänä julkaistu kirja ei ole vain luettelo sairaalarakennuksen muutoksesta ja kehityksestä ja siihen liittyvien päivämäärien listaus, vaan kirja kertoo jännittävän ja mielenkiintoisen tarinan ihmisistä, jotka ovat saaneet kaiken aikaiseksi. Alkaen 1800-luvun tapahtumista ja ensimmäisen kunnanlääkärin viran perustamisesta 1906. Kirjan julkistustapahtuma pidettiin Lohjan Sairaalan auditoriossa historiatoimikunnan ja teoksen kirjoittajan toimesta. Tilaisuudessa kuultiin niin puheita kuin myös Kaarlo ja Tuomas Törmin lauluesitykset.

Sairaala rakennetaan tammikuussa 1911

Lohjan ensimmäinen sairaala oli oikeasti yhden koulutetun sairaanhoitajan ja tämän kahden apulaisen ja kerran viikossa käyvän lääkärin vastaanotto, jolla suurin osa toimenpiteistä tehtiin sairaanhoitajan toimesta.

  • Tuohon aikaan niinkuin monessa muussakin paikassa Suomessa, puukot viuhuivat useasti ja suurin osa sairaanhoitajan ja lääkärin asiakkaista olikin näissä kahinoissa toisiaan haavoittaneet potilaat, kertoi teoksen kirjoittaja Esa Koskinen tilaisuudessa.
  • Vuoden 1911 sairaalassa oli vain 12 paikkaa ja vaikka sen tulemiseen vaadittiin äänestys, huomattiin pian että sairaala oli liian pieni. Sama on ollut huomattavissa sairaalan myöhemmissäkin vaiheissa, jopa silloin kuin nykyinen Ojamon sairaala sai reilut 200 vuodepaikkaa, sanailivat naapurikunnat, että nyt tehtiin liian suuri sairaala. Tosiasia on kuitenkin, että nykyinen iso sairaala tuli sekin nopeasti liian pieneksi ja on jälleen kasvun ja kehityksen aika.
  • Näiden sadan vuoden aikana on niin lääketiede, lainsäädäntö kuin erilaiset tekniikat lisääntyneet. Esimerkiksi silloin ensimmäisen sairaalan aikoihin Lohjalla oli vain kaksi autoa!
  • Olihan Lohjan sairaalalla huonot hetkensäkin ja 1940-50 luvuilla sitä pidettiin kaupungin häpeäpilkkuna, ränsistyneenä ja aivan liian pienenä ja vanhentuneena sairaalana, kunnes vuonna 1959 saatiin uusi sairaala, joka sekin valmistuessaan oli jo valmiiksi liian pieni.
  • Kiitos tämän teoksen voin ylpeänä sanoa saaneeni tavata niin ammattilaisia ja omalle työlleen omistautuneita terveydenhuoltoalan ihmisiä, että minäkin olen oppinut tämän teoksen mukana ihmisenä. Onkin varsin haikeata lopettaa historiatoimikunnan kokoukset kun kirja on saatu päätökseen, mutta toivottavasti lukijat löytävät kirjan jännittävyyden ja erilaiset poliittisetkin kiemurat jotka sairaalan erivaiheisiin ovat liittyneet.

500 sivua historiaa

  • Se, että nämä tarinat saatiin kirjaksi on niin kirjoittajan, historiatoimikunnan kuin myös täällä työskentelevien ihmisten aikaansaannos ja tämän kirjan tekeminen on saanut minut entistä enemmän arvostamaan ja kunnioittamaan niitä ihmisiä jotka päivästä toiseen jaksavat tehdä työtä alueemme asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edestä, sanaili historiatoimikunnan puheenjohtaja Janne Laakkonen kiitossanoissaan.
  • Kirjan lähes 500 sivua tehdessä huomasimme myös sen tosiseikan, että varsinainen asukkaiden hoito on perusteeltaa samaa kuin sata vuotta sittenkin, tottakai tekniikka on muuttunut mutta suurin muutostekijä läpi vuosine on ollut lainsäätäjä, ja nyt pian voimaan astuva uusi Terveydenhuoltolaki on siitä oiva esimerkki, jatkoi Laakkonen, aivan kuten hyvä ystävänä Irene Äyräväinen on sanonut, ”eivät ne seinät ketään paranna”, niin tämä kirja kertoo enemmän ihmisistä näiden sadan vuoden aikana kun rakennuksista. Kirja kokoaa yhteen henkilöhaastatteluita, historianlukuja ja paljon aikakausille kuuluvia valokuvia ja monia jännittäviä historiallisia alueen tapahtumia.
  • Kirja jaetaan sairaalan henkilökunnalle ja lisäksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana eläkkeelle jääneet työntekijät saavat kirjan kotiinsa postitse.

Ei rakennuksen vaan ihmisten historiaa

  • Lohjan sairaala 100 vuotta, ei ole ainoastaan tarina sairaalasta vaan se on palanen paikallishistoriaa, sen ihmisiä, tapahtumia, kulttuuria ja siinä yhdistyy niin ihmisten työnteko kuin yhteiskuntamme kehittyminen viimeisten sadan vuoden aikana, kiteytti puheessaan sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen, kirja on myös läpileikkaus Lohjan alueen hallintorakenteita ja hallintoa sadalta vuodelta.
  • Teos kokoaa yhteen ja kertoo ne vaikeat ajat ja hienot ajat, jotka liittyvät sairaalaan historiaan siitä sairaanhoitajan vastaanotosta nykyiseen lähes tuhannen ihmisen työpaikkaan.
  • Nykyisessä Lohjan sairaalassa hoidetaan n. 30000 potilasta vuosittain, suoritetaan noin 130000 hoitotoimenpidettä ja noin 6000 leikkausta. Sairaala koostuu 13 erikoisyksiköstä ja edustaa alueellista erikoissairaalaa ja on HUS:in sairaaloissa erityisasemassa osaamisensa kautta. Harvalla näin ”pienellä” paikkakunnalla on erikoissairaalaa, joka suorittaa niin kaihi-kuin esimerkiksi myös keinonivelleikkauksia. Sairaala toimii myös merkittävä alan kouluttajana ja 90-luvun ”taisteluiden” ansiosta sairaalaan kuuluu myös hyvä ja uudenaikainen synnytysosasto. Nykyisen Lohjan sairaala kertoo esimerkiksi juuri synnytysosastostaan näin: Pieni, kodikas osastomme tarjoaa lämpimän ja rauhallisen paikan syntymälle ja vastasyntyneeseen tutustumiselle. Osaston rauhallisessa ilmapiirissä perheen on helppo tutustua henkilökuntaan ja olla mukana suunnittelemassa omaa ja vastasyntyneen hoitoa yhdessä hoitohenkilöstön kanssa, aina kun se on mahdollista äidin ja lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantamatta- paljon on muuttunut sitten vuoden 1959 avatun 22-paikkaisen synnytys-ja naistentautiosaston.
  • Lohjan sairaalan historiateos on kehitystarina pienestä sairastuvasta nykyaikaiseen terveydenhuollon organisaatioon, ja yli 65 miljoonan euron vuosittaiseen liikevaihtoon alun sairaanhoitajasta ja kahdesta apulaisesta. Se ei ole vain tarina sairaalasta vaan läpileikkaus koko suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.

Lohjan sairaala 100 vuotta on kertomus monista vahvoista miehistä ja naisista, jotka ovat tehneet kaikkensa sairaalan ja ihmisten eteen, niin yhteiskunnallisissa tehtävissä kuin sairaitten hoitamisessa. Näihin lukeutuvat kaupunginjohtaja Toivo Peltonen ja johtava lääkäri Matti Viranko, joiden molempien työura ja taistelu Lohjan sairaalan puolesta kesti kolmisenkymmentä vuotta.

Ystävänpäivä